Johtamisen Uusi Musta -7-

Johtamisen Uusi Musta -blogissamme nostamme keskusteluun inspiroivia näkökulmia johtamiseen. Vuoden 2020 lopuksi teimme mielenkiintoisen kierroksen nähdäksemme, miten johtaminen näyttäytyy nyt erilaisille toimijoille.

Vierailimme

SPORTS CAR CENTERISSÄ, FOIBEKARTANOSSA, SUOMEN YRITTÄJÄNAISISSA, SUOMEN METSÄYHDISTYKSESSÄ, TYÖTURVALLISUUSKESKUKSESSA, HUMAKISSA JA SUOMEN WORLD VISIONISSA. TERVETULOA MUKAAN!

Suomen World Visionin toiminnanjohtajan Tiina Antturin mukaan johtajan kannattaa ennakkoluulottomasti hyödyntää johtamisessaan omaa taustaansa ja vahvuuksiaan. Tiina johtaa järjestöä myynnin johtamisen mallilla ja on nähnyt kahden hyvin erilaisen maailman yhdistymisessä paljon voimaa. Hän on ottanut inspiraatiota vaikuttavaan järjestötyöskentelyyn yritysjohtamisen maailmasta ja lähtenyt rohkeasti sekä kokeilemaan asioita itse että myös kannustanut siihen tiimiään.

Toimintakykyä kriisiajassa

Suomen World Vision on yksi Suomen suurimmista kehitysyhteistyöjärjestöistä ja itsenäinen osa maailman suurinta kummilapsijärjestöä. Järjestö suojelee lapsia ja puolustaa heidän oikeuksiaan Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa.  Tiina Antturi on vaikuttanut järjestössä jo pitkään ennen omaa johtamispestiään, sen hallituksessa.

”Apumme piirissä on miljoona ihmistä – ja jos laskemme heidän perheensä mukaan, voimme puhua kolmesta miljoonasta ihmisestä. Tämä apu ei saa keskeytyä. Miten voimme pitää lupaukset? Miten voimme säilyttää paikalliset työntekjät?”

World Visionissa on paljon kriiseihin liittyvää kokemusta ja osaamista. ”Katastrofit ovat järjestön toiminnan ytimessä eikä meillä ei ole varaa lamaantua. Katastrofisuunnitelmamme olikin valmis samana päivänä, kun WHO julisti pandemian”, Tiina kertoo.

Katastrofivalmius Suomen World Visionissa tarkoitti sitä, että omasta henkilöstöstä huolehtiminen nostettiin keskiöön. Joustavuutta työtehtävien hoitamisessa lisättiin ja samalla kannustettiin saldovapaiden ja lomien hyödyntämiseen. Ergonomiasta huolehdittiin myös kotikonttoreissa mutta etätöihin ei ollut pakko jäädä vaan toimisto säilytettiin kohtaamispaikkana etäisyyksistä huolehtien. Tiedonkulusta huolehdittiin ja järjestettiin myös agendattomia yhteisiä kahvitteluja. Lisäksi saatavilla oli niin psykologipalveluja kuin myös online-ohjattua liikuntaa. Maskeja hankittiin heti laatikoittain. Henkilöstöstä huolehdittaessa on kuitenkin pidetty mielessä kaikkea toimintaa ohjaava periaate: ”Raha, se kuuluu lapsille.”

Skenaariot

Skenaariot ovat aina olleet Tiinan työskentelyn keskiössä: ”Johtoryhmämme kävi katsomassa kuilun reunalla erilaisia ei-niin-myönteisiä skenaarioita. Inhorealistinen ymmärrys on tarpeen, jotta voidaan välttää kuilunpohja.”

Nyt lisää bensaa

On tärkeää on, että tavoitteet ja toimintanopeus säilyvät myös kriisin äärellä. Pandemian seuraamusvaikutukset tulevat olemaan mittavia. Muun muassa kuljetuksissa on ollut paljon haasteita ja normaali terveydenhuolto ja koulutus on ollut vaikeampaa. Monet asiat ovat hidastuneet, mutta eivät mahdottomia.

 ”Liikevaihdostamme 50 % tulee yksityisiltä lahjoittajilta ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin kauttamme sijoittavilta. Kysymys kuuluu, miten saamme kerrottua tarpeeksi hyvin työmme tuloksista, jotta tukijakuntamme säilyy”, miettii Tiina, ja jatkaa pohdintaansa ”jos tämä ei ole mahdollista, ehkä meidän vain pitää tehdä vähemmällä enemmän.”

Rohkeat nostot

Kummilapsitoiminnan ohella WorldVision on vahva vaikuttaja laajemminkin. Esimerkiksi silpomisen vastainen kampanja oli investointina pieni, mutta sai aikaan kansalaislakialoitteen ja lopulta lakimuutoksen.

Johtajamisopit

Tiina puhuu asenteen merkityksestä, yhteisestä tarinasta, luottamuksen varaan rakentamisesta, voimaantumisesta, potentiaalin huomaamisesta ja onnistumisten juhlistamisesta.
Järjestön johtaminen myynnin johtamisen mallilla on selvästikin ollut menestyksekäs. Vahva markkinointiosaamisensa on ollut hyödyksi vaikkapa monikanavaisuuden ja huomioon vaadittavan frekvenssin näkökulmasta.
”Kaiken toiminnan rakentamisessa pyritään suunnitelmat tekemään ”outside-in” eli lähtemään liikkeelle lapsen todellisuudesta ja tukijan todellisuudesta, ei järjestöstä itsestään.”

Haastattelijana Sari Ajanko, Leadership Coach